Tylsää
Kuulema sen tylsää pitääkin olla. Koko ajan pitäisi ostaa jotain osaketta. Tänään viimeksi Fiskarsia joka olisi nyt niin halpa ja muutkin minua viisaammat ovat sitä ostaneet. Mutta ei nyt ole valuuttaa. Ja tosiaan lyhentää minun pitää, sanoo sisäinen star wars-hahmo.
Voisi ehkä ajatella, että olisi hyvä melkein aloittaa lyhentäminen sellaisista asioista, jotka eivät anna mahdollisuutta uusiin sijoituksiin, vaan toisaalta tulevaisuudessa mahdollistaisi isommat lyhennykset sitten. Toisaalta ne ovat korottomia lainoja. No korttilaina on nyt kuitenkin ykkönen.
Kortista puheenollen, sain onneksi korotonta velkaa maksaakseni yhden tyhmyyspäissäni tyhjentämäni kortin pois. Onneksi oli tällainen mahdollisuus. Minulla ei ole siis kovinkaan kovaa hahmotusta rahan hintaan: Kovasti yllätyn kun useamman tuhannen lainasta tulee useiden kymppien korkoja. Ihan yllätyksenä tulee moinen. Tajusin myös että S-pankin visassa on pyöreästi 6% korko. Herranjee. Viimeksi kuin katsoin – tai muistikuvissani – se oli jotain 2%. Päälle tietenkin tilinhoitomaksut ym. Onko se tosiaan joskus ollut alempi? Kenties silloin kun käytin Tapiola-pankin korttia? Muistaako kukaan. Tai sitten se 6% ei vaan ole tuntunut isolta. Tosin isot eivät ole koskaan olleet korttivelkanikaan ja olen aina ne yrittänyt mahdollisimman nopeasti maksaa pois.
Kaikenlaiseen sitä havahtuukin. Minulla on kyllä kaapin pohjalla usempikin debit-kortti joita minulle on aina lähetetty kun edellinen on mennyt vanhaksi. Että jos ihan sen ottaisin käyttöön, tosin tunnusluvusta ei ole hajuakaan. Jos olisi vakityö niin voisi koko creditin hävittää. No, vajaa pari viikkoa palkkapäivään.
Ennen minulla oli about ensi kuussa tarvitsemani rahamäärä tilillä. Mutta rehellisesti sanottua tuli niillä ostettua osakkeita, joskus viimeisen viisikymppisenkin tililtä nordnettiin tallensin. Ja ostin osakkeita jotka sitten vähän ajan kuluttua myin ostaakseni parempaa. Näin se suurinpiirtein meni. Kovasti koetti joku huutaa minulle että malttia, malttia, mutta minä shoppeneerasin kuin hullu ja hermostuin melkein muistuttelijalle. Tai oikeastaan sen takia lopetin yhden sharevilletilini kun halusin rauhassa shoppailla ja kaikki näytti niin punaista, niin punaista. Tämän nyt näin tässä tunnustan itselleni, että näin on tullut toimittua. Oli toki tuo kamppanja. Ja oli niin halpaa. Nyt seuraan itseäni vähän tarkemmin ja ehkä huomaan nopeammin jos rupean ostelemaan kalliilla eli siis pieniä määriä. Tokihan siis rahaa on palanut ja olen sijoittanut uudestaan ehkä jopa tuottoisammin ja suunta on välillä kääntynyt ylöspäinkin. Ja dollariakin voi syyttää muista miinuksisa.
Mutta tuohon kappaleen lähtökohtaan, rahaa oli tosiaan ennen puskurina. Ja nyt makselen menot pois melko heti, koska en luota itseeni että ne siellä säilyisivät. Vuokrankin maksoin jo eilen. No tulipa tämäkin tähän kerrottua.
Mutta tylsää tylsää ja tylsää sen olla pitääkin. Ei sovi raha ja nousseet adrenaliinitasot samaan kuvaan. Ei sovi minulle. Ne on hyvä ottaa jostain muualta. Vaikka kävelemällä koiran kanssa pidempi lenkki. Ja ehkä tuo velkakin tuosta lyhenee, kun ylöslaiton jälkeen on vain noussut.
No niin. Olipa taas sekavaa. Kahta ei pitäisi väsyneensä tehdä, sijoitella tai blogata. No montaa muutakaan ei, mutta aina ei voi voittaa.
