Taloudellisia ajatuksia

Katselin tuossa maaliskuun taloudellisia tuloksia omasta Google Sheetistä. Yllättävästi tulot olivat keikkailun ja kansalaispalkan yhteisvaikutuksesta suurentuneet mukavasti. Toisaalta myös kertaluontoiset menot kuten uusi läppäri pistivät budjettia miinukselle. Onneksi sentään en ostanut sellaista, jonka olisin halunnut, vaan enempi sellaisen jollaisen tarvitsen, vaikka olisihan se raahattavakin mukana kulkenut, terveellä miehellä. Tosin myös helmikuun rahantuloa vaivasi kankeus, joten keskiarvona on ankeus. Silloin oli vielä lomamatka. Toki tukeakin on tullut ulkopuolelta – kohtelen niitä kuin vaalibudjettia maan tavalla, eli niistä ei sen enempää.

Salkkuun olen saanut siirrettyä 1250 euroa. Tosin osin velkarahalla ja kumuloituneena lisännyt myös salkun velkaa. Ei kiva. Mutta niin kuin pitkällä tähtäimellä pitäisi olla kannattavaa. Niinku. Tämä on tarkasti laskettu, tai suurin piirtein. No ei se mitään, pääasia että tuntuu siltä. Kaikki vastalauseet on fake news.

Paradoksaalisesti netto-omaisuus on lisääntynyt, minusta huolimatta. Sain yhden velan hoidettua pois ja salkun arvo on noussut. Tietenkin salkun arvon nousu tuo mieleen, että mitä jos sitä trimmailisi? Nyt jos olisi vähemmän osinkoa lykkivä salkku, niin asiahan olisi helppo. Ainahan tässä vähän aikaa vastaan elikäs tuulimyllyjä vasten taistellaan. Toisaalta ne, jotka voisi myydä, ovat miinuksella ja miinuksia on kerätty aika paljon verotuksessa hyödynnettäviksi. Ja vielä iso potti miinuksia odottaa Nordnetissa realisoitumistaan. Niin sitä käy, kun ei ota tappioitaan tarpeeksi ajoissa. Eikä noista tule edes osinkoja.

Joten lyhyen tähtäimen suunnitelma: Antaa osinkojen juosta. Niitä nyt kuitenkin tulee enemmän kuin minä pystyn velkaa lyhentämään. Ja minä keskityn lyhentämään S-visa -laskua – nouseehan sen korkokin toukokuusta yli kahdeksaan. Ja kun se on hoidettu, niin sitten lyhentämään Lynxin euromääräistä velkaa.

Mielenkiintoinen ajatus olisi, että jos tulot olisivat vähän korkemmat, niin vaihtaisi lopun dollarivelan euroiksi (on muuten halvempi korkokin) ja sitten osinkodollareilla ostaisi osakkeita ja muuten keskittyisi eurolyhennyksin. Täytyypä pohtia olisiko tuossa mitään järkeä…

Pitkän tähtäimen suunnitelmana olisi saada kuukausittaiset osingot tuhanteen euroon, mutta siihen tarvii pääomaa aika eri tavalla miten on nyt mahdollista.

Mutta oikeasti teoreettis-epämatemaattiset haihattelut sikseen. Minun pitäisi tehdä nyt vaan keikkaa enemmän. Tuskin, en tiedä, onko noista minun Devaus -blogiin kirjoittamista harjoitteista mitään hyötyä, rahallisesti siis, muuta kuin oman pään kannalta. Ja menisikö tämä ilo ohi jos siitä rahasta tekisi. Todennäköisesti. Vaikka onhan sitä keikkailtu ammoin devaus-puolellakin ;). Pääasia toki on, että nämä pitävät virkeänä ja se jos mikä säästää rahaa.

Terveisin, Peruspätkäduunari.