Syrän kirskuen, kirstu kolkkuen

Voiko paremmin sanoa että kun on myynnyt omistuksiaan vähentääkseen velkavipua ja ehkä myös verenpainetta kun lääkäriin ei kerkiä. Jo muinaisista ajoista, joiden yksityiskohtiin en takerru, opin lauseen: Puhkaise ajoksesi itse. No tuo on isosta kirjasta, mutta sopii siis koristuslauseeksi kaikenlaisiin pienkirurgisiin toimenpiteisiin joita on mielellään etukäteen pohtinut yli viikonlopun.

Pistin ny lihoiksi (osan aika laihaksi lihaksi, eli meren läskiksi eli turskaksi) ison siivun eli melkein kaikki Suomi-osakkeet, CapMania ostin kuitenkin pätkän lisää. Välityskuluja on nyt tässä kuussa mennyt pienen omaisuuden verran tässä veivatessa. Sainkin reilusti pudotettua vipua, tosin mitkään mitalirajat eivät tässä pikajuoksussa vielä lähentyneet kun nimeksi.

Nyt on salkku täynnä vielä ameriikan miinuksia ja pohdinpa että mitä niille kannattaisi tehdä. Sieltähän ne isot miinukset ovat kotoisin. AMZA, OHI, MORL – siinä on jo 1500 taalan edestä miinusmerkkiä. Toki ainahan on ollut tarkoituksena että jauhinkivinä siellä jauhaisivat. Ja tälläinen puolenpäivän ajatus olisi, että saisivat niin jatkaakin.

Nyt olisi yhden ameriikan osakkeen verran lainarahaa taas käytössä. Ja vois huonoilla kertoimilla lyödä vetoa että mitenköhän tässä käy.

Rauten meno vähän harmitti. Pistin muka korkean myyntihinnan ja sehän sitten ponkas ostettiin pois. Sen melkein olisi voinut jättää tasoittamaan miinuksia.  No harvoinko sitä plussalla mitään myy. Vaihtelu virkistää.

Mutta siis summa summaarum ja silleen:  Vanhenevan peruspätkäduunarin elämä on niin epävarmaa ja tulot pieniä, että parempi nyt kuin vielä ikävämmin huomenna. Ja jos positiivisuudella haluaa pilata tätäkin ruikutusta, niin mistä sitä tietää että jos sitä vaikka pääsis ostolaidallekin kun elämä tekee asentohoitojaan Mr Marketille.