Kuun puoliväli: Sadetta
Ulkona pisarat täplittävät mustaa asfalttia niin kuin niin paljon tähän meneessä. Välillä on värikäs syksy näyttäytynyt kuivanakin ja luokseen kutsuvana. On ollut koiraa ulkoiluttaessa kiva nähdä miten läheltä lähipuistoista löytyy kauneutta jossa lepuuttaa silmiä. Vähän kauempana on Suomenlinna johon pääsee lautalla. Siellä alkaisi olla jo hienoa, pari viikkoa sitten totesin jo. Metsätalousinsinööri toisaalla pohti hienosti ajan arvoa, tarkemmin, vapaa-ajan.
Tätä samaa vähitellen pohtinut itsekin. Ehkä syys saa tällaisia pohdintoja aikaan, mutta tarve tälläiselle pohdinnalle itsellänikin on ollut jo kauan: Vietän aivan liikaa aikaa koneen ääressä kohta hajoavalla selälläni. Nikamat pureutuvat toisiinsa kiinni, ajan hampaiden narskutuksen melkein kuulee, ja kohta sitä onkin jo esi-vanhus kivistävine luineen ja vapaasta ajasta on paljon jo mennyt. Onko sitä sitten muistoja mitä muistella? Olenko tehnyt itselleni hyviä muistoja mitä muistella kun alkaa olla kykenemätön niitä tekemään. Itse ne on tehtävä, varsinkin jos on sen verran sosiaalisesti erakoitunut että ei ole ystävistä apua siihen.
Jätän tämän kysymyksen itselleni ilmaan. Voi sitten tästä blogista tarkistaa että menikö omasta mielestä niin kuin olisi voinut mennä.
Siirrytään tätä aasinsiltaa kulkien seuraavaan aiheeseen eli verenpaineeseen. Laskin sitä hieman nostamalla 500€ käteisenä NB:n tililtä ja lykkäämällä salkkuuni (ajatuksella 2% vs 5% korko). Tosin samaan aikaan onneksi alkoikin mukava alamäki taas minun rakentamallani vuoristoradalla, joten se meni tarpeeseen torjuessa jyrkän pudotuksen aikaaansaamaa palaneen käryä. Tilihän käväisi taas miinuksella siis. En nyt tietenkään voi olla satavarma, mutta oloni helpottui ja muljahtelu sydänalassa rauhoittua, sattumaako? Ehkä ei, olen valitettavasti ahdistuvaa tyyppiä (jos jollekin ei se vielä aiemmista kirjoituksista jo selvinnyt).
Iloinen asiahan oli että AMZA:n osingot tulivat tänään tilille: 570$. Suomeksi se on jotain vajaa viissataa. Kuun loppuun mennessä pitäisi olla tullut vielä kolmisensataa. AMZA:n tuotot on nyt vielä dollereina ja loputkin tulevat olemaan, sillä pohdinnassa toden totta on, että mitä nappia painaisi. Ajattelinpa vielä kuoria hieman AMZAN ylipainoa pois, sen pitäisi osake-taiteen sääntöjen mukaan laskea vielä keskihintaakin. Lopputulokseksi pitäisi tulla summa jolla saisi jo ostettua siivun jotain osakesalkkua laajentavaa.
Mitä sitten mielessä. Toisaalta voisi OHI:n miinuksia ostaa pois (jos kerkeää), UNIT, hah, sitä ostaisin jos olisin nousuhumalassa tahi muuten ylikorostuneessa itsetuntotilassa. Eli ei lainkaan poissuljettu mahdollisuus (no, paitsi ehkä humala). Pidempiaikaisena must-ostona olisi BDCL, laskusuunnassakin nyt. Tosin MRRL olisi MORL:in kuukausittain maksava prosentti-ihme. Myös AT&T:n ja muiden alennuskupongit olisi mietinnässä. No näillä prosentti-ihmeillähän ei hirveästi kyllä salkkua/portfoliota vakauteta ja kaikillahan näillä on ollut suunta pääasiallisesti miinusmerkkistä. Eli näillä saa rahaa, mutta välttämättä ei saaa rahojaan takaisin jos myynnin hetki koittaa.
Kyllä. Tuossa oli vivahdus ajatusta että yhtiön tai yleisemmin sijoitusinstrumentin arvonnousullakin olisi väliä.
Niin mutta kun kaikki laskee kuitenkin…
Tietenkin voi myös miettiä sitäkin, että jos, edelleenkin, ei ostaisi mitään, vaan tuokin summa olisi vähennyksinä veloista, joita on edelleenkin helevetisti. Että jos palaisi sinne mistä tämänkin aloitti eli miten sijoittaa vapaa-aikaansa esimerkisi vähentämällä paineita? Varallisuuden kerääminenhän olisi sijoitus siihen tulevaan ostoaikaan…
No, tiedän että saan itselleni rationalisoitua seuraavan oston. Vain yhden pienen pienen. Nyt olisi vielä dollarin kurssikin suosiollinen ostoille ja sitäpaitsi nuo MRRL:it ja BDCL:it ovat koosteita eli sehän on vaan hajauttamista ja hajauttaminen, oh, siitähän meille aloittelijoille suositellaan. Tosin, ei ehkä 2x vivutettuna ja velkarahalla.
