Ylipainolla Nordeaa ja High Yieldistä (pieni päivitys)

Minulla on nyt reilulla ylipainolla Nordeaa. Voisi sanoa, että makuutan rahojani pankissa. Kokonaisvarallisuudesta melkein neljäsosa on siellä. Tosin on se ollut vähän yli neljäsosassa, mutta kaikkien sijoitusten suhteessa mennään siinä päälle kahdessakymmenessä prosentissa.

Toki tarkoitus olisi että painoarvo kasvaisi kun jos ja kun kurssit nousee. Nyt on jo alennettu keskiostohintaa, niin että mitään hirveitä nousuja ei tarvita, että Nordentin www-kikkareet näyttäisivät kauniimmalta. Eli illuusio. Mikään minun tiedossa oleva asia ei myöskään estä etteikö hinta vielä laskiksi. Tietenkin tämä aiheuttaa ns. kutinaa palleissa koska ostohousut välillä vähän hiostavat.

Yleiskäyrähän Nordealla näyttää sellaiselta, että eihän tämä ole ollenkaan sijoitussuunnitelmani mukainen ostos. Että joskus ensi vuonna, jos maapallo on vielä silloin olemassa meitä kantamassa, se antaisi minun palkkani. Tämä myöskin tulee erinomaisen hyvin käsitystäni kuinka osakkeen arvoon aka markkinahinnan nousuun ei kannata luottaa. Oikeastaan, varsinkin Suomi-salkkuilijana olisi järkevintä ollut myydä jo viime vuonna kaikki pois ja pitää palkka käteisenä.

No, en ole Suomi-salkkuilija – siitä otin jo oppirahaa paljonkin jo kättelyssä kun aloitin sijoittamis-häs… harrastukseni. Tokihan jos minulla olisi enemmän varallisuutta, voisin makuuttaa Wärtsilöitä ja Nesteitä ja Koneita ja Ponsseja (tosin tällöin olisin ostanut ne vuonna miekka ja kivi ja myös markka). Ja jos minulla olisi vielä vähän enemmän, voisin ostaa ja myydä ja saada tuottoni siitä välistä.

Minähän yritän kovasti olla High Yield sijoittaja. Tosin salkkuni on aika kapoinen ja paljon laskeneita HY-osakkeita on myös tullut myytyä pois. Tämän hetkinen osinko-yieldi luultavasti väärin laskettuna on siinä yli kymmennen. Se on oikeastaan aika tämän kuun mukainen laskelma, koska esim MORL maksaa joka neljäs kuu enemmän, koska sen sisältämät tuotteet maksavat silloin. Lisämaustehan minun HY-salkussani on myös velka, jota on liikaa.

Periaatehan on, että olisi paljon hyvää osinkoa maksavia osakkeita ja vähän velkaa, että kun lama lävähtää kasvoille, voisi jatkaa, ehkä vähän laskeneillakin osingoilla ja ostaa sitten niillä osingolla pohjilta ja lisätä samalla osingon kasvua. Näin minä olen tämän ymmärtänyt.

Ameriiikan markkinoillahan on vielä drippaus, joka tarkoittaa että välittäjä automaattisesti sijoittaa osingot samaan osakkeeseen uudestaan ilman välitysmaksuja. Eli vähän laajempi versio kuin meillä kuukausisäästäminen Nordnetin Supereihin. Tosin kyllä minä ehkä mieluiten valitsisin ostokohteet itse. Vaikkakin asianhan pitäisi olla niin, että on valinnut niin hyvät instrumentit että niihin voisi myös osingotkin sijoittaa.

Mutta mitäs Nordea. No Nordeassa on nyt kiinni minun mahdolliset uudet sijoitukset. Ja se on myöskin vähän samanlainen sijoitus kun pisää rahansa Bank Norweiganiin odottamaan ostopaikkoja. Toki hieman riskimpi ratkaisu, kuten tämän päivän kursseista näkyy. Toki tänään vielä kaivelin piirongin laatikon pohjilta viimeiset roposet ja kasvatin pottia. Puhtaasti uhkapelaus-menteliteetilla, sillä mitään faktaahan minulla ei ole päätökseni tueksi, ainoastaan hajanaista mutua ja kohinaa, mikä on luettavaksi tullut eteen.

Katsotaas miten käy. Yllättävä veto olisi, jos minulla olisi vielä esim puolet nykyisestä possasta salkussa kun osinkojenmaksuaika koettaa.

Ja kaupankäyntiin menneitä varoja voisi tutkia vaikka ensi kuussa… 

Lisäys: Oli niin sanomatta selvää, että mikä tahansa HY-tuote ei ole hyvä. Itsea-asiassa melkein kaikki esim CEF-tuotteista pyörii jotkakuinkin itseään syöden, joten näiden valintaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Yksi tärkeä huomio jonka joku kirjoittaja Seeking Alphassa toi esille, tai muistutti, on että kasvavien osinkojen metsäsästyksessä on täkeitä myös kasvavat osakkeiden määrät. Aika itsestään selvää kun näin katsoo, mutta silti se on muistutus osakkeiden makuuttajille, että lisäostot on tärkeä osa salkun arvon kasvattamisessa.

Ja muka HY-sijoittajat olisivat lyhytjänteisiä? Ehei, kyllähän sitä tuotetta pitää pitää se 5+ vuotta ennen kuin on saanut sijoittamansa rahat takaisin – ja sitten alkaa vasta itse tienaaminen.

  • Break even within 3 years (Kevin O’Leary Principle: If you don’t make money after 3 years, it’s a hobby, not a business”.)
  • Match the market within 4 years.
  • Beat the market within 5 years (on an unlevered basis).
  • Beat smart beta ETFs that have historically outperformed the S&P 500 (like NOBL) within 6 years.
  • Beat all ETFs or smart beta ETFs (like QQQ) within 7 years.
Hyvä balanssi lukemisessa on HY-sijoittajat ja sitten ”varovaisemmat”, kasvavaa tuottoa hakevat osinkosijoittajat.

Itse olen lukenut tarpeeksi paljon hyvää negatiivista kirjoitusta indeksi/ETF -sijoittamisesta (ja toki halunnut uskoa myös), että jatkan valitsemallani tiellä. 

Muistutukseksi itselleni: Minulla ei ole varaa makuuttaa varoja eikä varaa hävitä niitä.

Ja kah, heti kun Nordea nousi vähän pohjjistaan (ehkä matkalla kohti syvempää pohjaa), alkoi taas syyhyttää, että nythän on melkein voitolla ja voisi sijoittaa lisää, toiseen, High Yield, paikkaan.