Budejtoinnin ihmemaa

Aloitinkin tulojen ja menojen seurannan vaikka lupasin. Käytän sanaa budjetti, koska se kuulostaa hienommalta ja on naseva nimi ja myös jonkinlaista kuukaisibudjettia koetan hioa selkärangaksi (joka minun kohdallani vaikuttaa olevan hukkasana).

Alkuhuomiohan oli luonnollisen karmaiseva, sillä velkaa on hemmetisti ja siitä korollista tuloihin nähden liian iso osa. En nyt rupea itseruoskintaa harrastamaan sen enempää, sillä ei taida olla hirveästi laastariin varaa. Sitä paitsi se ei tilannetta mihinkään muuta. Varsinkin viime kuukausi meni miinukselle kun syötin velkasalkkuuni niin korollista velkarahaa kuin myös s-junan eli niin kutsutun hätävaran. No mainitaan nyt mainittu että myös nordnetin kyykkäillessä tuli painettua liikaa myyntinappia. Shoppailuholisti on myös osakekkeita shoppaileva (ja myyvä). Ja nyt on sitten pikavippihintaista velkaakin. Rasittavaa on myös tosia, että esimerkiksi kuun vaihteessa ei tule lisiä, joten loppukuu menee velaksi. Ja eihän kuukausi nyt ole kunnolla alkanutkaan.

Ja jotenkin kun nämä faktat eivät kovasti ainakaan kohota itsetuntoa, niin mieleen hiipii ajatus, että eipä ne taida minulle töissäkään vakipaikkaa antaan, vaikka paikkoja on vapautunut noin kymmenen. Mutta yritetäänpä ottaa rauhallisesti, sillä huonona ominaisuutenani minulla kuitenkin taitaa olla tuo panikointi joka saattaa johtaa siihen että kahdesta huonosta vaihtoehdosta valitaan se vielä huonompi vaihtoehto jota ei ollut edes aiemmin valinnoissa. Jonkinlainen pitäkää tunkkinne reaktio, tarkoitan, ei ehkä näin mutta kuitenkin.

Ihminen kun voi pitkittyneessä ahdistuksen tilassa ryhtyä passiivisesti agressiiviseksi eli ei polteta siltaa kerralla, vaan vaikka epähuomiossa vaikka vittuillaan pomoille tai vastaaville omituisista syistä ja sellaisista asioista jotka eivät nyt varsinaisesti ole oleellisia. Tai jotenkin ressiä pukatessa ei huomaakaan että se menee yli ja alkaa tulla typeriä mokia ja niihin reagoidaan sitten typerästi ja ehkä ollaan muutenkin negatiivisia. Juuri oikeita toimia siis jos ei varmasti haluta että tulee valituksi. Sellaista toimintaa saattaa olla meillä, joilla selkärangan nikamat eivät ole niin vahvasti kiinnittyneet toisiinsa. Voipa sitä jopa syyttää omaksi geneettiseksi ominaispiirteeksikin. Työpaikkahakemus sentään on jätetty. Toki niin, että hain myös paikkaa johon minulla ei ole muodollista pätevyyttä. No, osoituksena toimintatavoista jotka näyttävät harmittomilta, mutta jotka voivat negatiivisessa valossa katsottuna näyttää taas yhdeltä typerältä teolta.

No, raskastahan tälläisen blogin pitäminen kieltämättä on. Mutta voipa hyvin olla että raskaampaa olisi ilman. Mutta meille ns. vähemmän viisailla eli helposti elämän taistoissa epäonnistuvilla on vielä kaksi huonoa piirrettä: Optimimismi tulevasta ja lisääntyminen. No, minä en ole lisääntynyt, tietääkseni. Jää siis optimismi. Sehän perustuu myös kokemukseen sillä paljon paskaa on tullut nieltyä ja vaikka ei siitä kovin kummoista kettinkiä ole lopputuloksena syntynyt, niin sellaista kuitenkin että kuitenkin on katto päällä, rakastava vaimo, kissa ja koira sekä alempitasoinen ammatillinen koulutus jossa töitä kyllä riittää jos vain nöyränä herää aamulla tietäen että kahdeksantunnin kuluttua pääsee pois ja huomennna uudestaan.

Mutta siis tähän optimismiin palatakseni, siis tähän tietoon jonka budjetointi meille tuo, on sentään yksi työkalu joilla tätä kurjuuttakin voi helpottaa. Vähän kuin ajatus että kirjoitetaan kirje jollekin ja se kirje sitten polteltaan. Onneksi tätä on ajatellut hieman aiemminkin ja myös ohimennen hieman lukenut aiheesta. Ensiksi on tietenkin maksettava pakolliset eli vuokrat ja muut kiinteät menot. Sitten on vain yksinkertaisesti jätettävä tilille sen verran rahaa millä aikoo pärjäävänsä koko kuukauden. Tähän mennessähän olen pakollisten jälkeen tunkenut liian ison osan Nordnettiin tai Lynxiin. Esimerkisi tiesin, että viime kuun 400€ lynxiin oli virhe kun olisi pitänyt se pistää esimekiksi juuri velkoihin tai oikeasti jättää käyttövaraksi. Ostamani tuote olisi kyllä pysynyt alennuksessa (ellei halventunut jopa koska sellainen laatutuote se) ja eipä ne osinkosaamiset sillä puolella hyödytä tätä päivää. Mutta nyt sitten, kuten mainittu, elellään taas lisää velaksi.

No niin. Eli siis lyhennyssuunnitelma. Tässä projektissa olisi siis hyvä käyttää ilmeisesti metodia Lumipallo vai mikä lie vyörytys se olikaan. Muistelen, että tarkoitti että kylmän viileästi aloitetaan pienimmästä velasta välittämättä koroista. Vähitellen voi lyhentää enemmän ja enemmän sitä suurempaa ja tilanne vaikuttaa olevan paremmin hallinnassa kun reikiä on vähemmän.  Tietenkin minulle tekee nyt vähän ristiriitaa mielessä, koska minulla on myös korotonta lainaa. Että jos siis se pienin korollinen laina, siitä alottaisi. Näköjään täytyy vielä lukea lisää aiheesta tiedon ja myös uskon vahvistukseksi.

Ihmismieli on kyllä mielenkiintoinen värkki. Onhan siitä toki tehty paksujakin kirjoja vaikkapa Misbehaving: The Making of Behavioral Economics ja vastaavia, mutta niitä en tule lukemaan, sillä keskittymiskykyni lukemiseen on aika kuralla. Olisi luettavana iki-ihanaa Italo Calvinoakin. Kolmivuorotyö ja huonot elintavat eivät tätä helpota. Toki ei se onneksi niin kuralla ole, etteikö vanhojen harrastusten tutoriaalit tai muut uppoaisi. Innostuin tuossa hieman taas opiskelemaan uudestaan koodausta ja ei ne viime vuonna luetut asiat ihan hukkaan olleetkaan menneet. 

Nyt tässä taisi olla aiheesta tällä kertaa tarpeeksi ja muusta vähän ylikin. Eilen tein pitkän päivän töissä ja tänään oli aamuvuoro, joten helposti sortuu itseruoskintaan, vaikka sen tekisikin kauniilla lauseilla. Huomenna on yksi vapaa ja sitten alkaa yövuorot. Hyvä kuitenkin että tein tuon laskelman. On jotain missä väsynyt mieli saa pidettyä kiinnekohtaa. Myös nikotiiniriippuvuuden menot on hyvä pitää esillä… 

Katsotaas missä kohtaa kehtaisi pistää varallisuus -välilehden blogiin.

Kiitos jos jaksoit tähän asti. Seuraava päivitys on toivottavasti taas iloisempi osinkokatsaus.